Kappale 2: Aurinko- tähti tähtien joukossa

Nykytieteen mukaan maailmankaikkeus sai alkunsa noin 13,7 miljardia vuotta sitten. Alkuräjähdyksessä äärettömän tiheä ja kuuma tila räjähti ja maailmankaikkeus lähti laajenemaan valoa nopeammin. Pieni osa siitä energiasta säteilee edelleen taustasäteilynä eli kaikkialta avaruudesta tulevana kolmen kelvinin säteilynä (-270C), mikroaaltosäteilynä.

Aurinkokunta syntui noin 4,6 miljardia vuotta sitten pölystä ja kaasusta muodostuvan pyörivän kiekkomaisen pilven tiivistyessä. Lähellä tapahtui todennäköisesti supernovan eli elämänsä loppuvaiheessa olevan suurimassaisen tähden räjähdys, josta vapautui alkuaineita planeettojen rakennusaineiksi. Keskustaan muodostui Aurinko ja sen ympärille tiivistyivät planeetat ja kuut sekä esim. asteroidit, meteoroidit ja komeetat.

Auringon ytimen lämpötila on 15 miljoonaa astetta. Ytimessä tapahtuu fuusioreaktioita kuumuden ja paineen takia. Auringon pintaa kutsutaan fotosfääriksi ja sen lämpötila on noin 5500 astetta. Siinä on kylmempiä alueita, joita kutsutaan auringonpilkuiksi. Niiden lämpötila on 4000 astetta. Auringon uloimmassa kaasukehällä eli koronassa tapahtuu voimakkaita kaasupurkauksia eli protuberansseja ja flareja.

Meidän aurinkomme on elämänsä puolessa välissä. Sen vetyvarastot riittävät vielä noin 5 miljardia vuotta. Kun vety vähenee, fuusioreaktiot siirtyvät kauemmas ytimestä ja tähti laajenee; siitä tulee punainen jättiläinen, joka lopulta muuttuu valkoiseksi kääpiöksi ja se sammuu, jolloin siitä tulee kylmä musta kääpiö.