Kappale 12: Maanpinta - biosfäärin pohja

Maaperä on maankuoren päällimmäinen osa, irtomaakerros, josta kasvit ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet. Sen alla on kallioperä, jonka pinta on pitkän ajan kuluessa paikoitellen hajonnut ja rapautunut pieniksi paloiksi tuulen, sateen ja lämmönvaihteluiden vaikutuksesta. Yhdessä kallioperä ja maaperä muodostavat maankamaran.

Maaperä koostuu maalajeista, jotka sisältävät lajitteita. Lajitteet jaotellaan rakeiden läpimitan mukaan. Lajitteita ovat muun muassa lohkareet, sora ja hiekka. Maalajit koostuvat useimmiten kahdesta tai useammasta lajitteesta, harvoin vain yhdestä. Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin niiden syntytavan perusteella. Kivennäismaalajit ovat syntyneet kallioperästä rapautumalla. Eloperäiset maalajit ovat syntyneet kuolleiden kasvien ja eläinten hajotessa.

Maannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne, jonka on saanut aikaan ilmaston, rapautumisen, kasvillisuuden, eläinten ja maaperän hajottajien yhteisvaikutus. Eri leveysasteilla on erilaisia maannoksia. Maannoksia ovat tundramaannos ja vuoristomaannos, podsoli, ruskomaa, mustamulta eli tsernosemi, savannimaannokset, terra rossa, latosoli, aavikkomaannos ja tulvamaannos.