Kappale 15: Geologinen kierto - kivikierrätystä

Maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista. Ne ovat eri alkuaineiden muodostamia kemiallisia yhdisteitä. Jotta aine voidaan luokitella mineraaliksi, sen tulee olla kiinteä, homogeeninen eli yhtenäinen ja syntynyt luonnon prosessissa. Mineraaleista kaksi - maasälvät ja kvartsi - muodostavat noin 60% koko maankuoresta. Yhteensä mineraaleja tunnetaan maapallolla yli 4200.

Malmimineraaliksi kutsutaan mineraalia, joka sisältää niin paljon jotakin metallia, että metallin erottaminen eli rikastaminen on taloudellisesti kannattavaa. Kun mineraalit yhdistyvät kiinteäksi kappaleeksi, muodostuu kivilaji. Jotkin kivilajit voivat muodostua lähes pelkästään yhdestä mineraalista, kuten kvartsiitti kvartsista, mutta yleensä kivilaji on muodostunut kolmesta viiteen eri mineraalista. Erilaisia kivilajeja on tuhansia. Ne muodostavat yhdessä kallioperän.

Magmakivet syntyvät maapallon sisällä olevasta sulasta magmasta kiteytymällä ja jähmettymällä. Ne jaetaan kahteen pääluokkaan, syväkiviin ja pintakiviin.

Kun litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa, suuri paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Ilmiötä kutsutaan metamorfoosiksi ja syntyneitä kivilajeja metamorfisiksi eli muuntuneiksi kivilajeiksi.

Sedimenttikivet eli kerrostuneet kivet syntyvät, kun vesi, tuuli ja jäätiköt kuljettavat kallioperästä rapautunutta ainesta, joka kerrostuu painanteisiin sedimenteiksi eli maalajikerrostumiksi.