Sisimpänä maapallon keskellä on 1230 kilometriä paksu, kuuma ja tiheä sisäydin. Se on muodostunut raudasta ja osin nikkelistä. Maapallon sisäytimessä paine on kolme miljoonaa kertaa maapallon pinnan ilmanpainetta suurempi. Valtavan paineen takia rauta ja nikkeli ovat sisäytimessä kiinteässä olomuodossa, ja sen lämpötilan arvioidaan olevan 3000-6000 astetta.
Kiinteän ytimen ympärillä on sulasta raudasta muodostunut 2250 kilometriä paksu ulkoydin. Sulan ulkoytimen aines on liikkeessä sisäytimen ympärillä, mikä aiheuttaa voimakkaita sähkövirtoja. Nämä muodostavat maapallon magneettikentän, joka voidaan havaita esimerkiksi kompassilla.
Magneettikenttä on elämän kannalta ratkaisevan tärkeä, koska se suojaa maapalloa avaruudesta saapuvalta kosmiselta säteilyltä. Magneettiset navat ovat ytimen virtausten takia liikkeessä. Noin kerran miljoonassa vuodessa Maan magneettikentän napaisuus kääntyy eli pohjoisnavasta tulee etelänapa ja päinvastoin.
Vaippakerros sijaitsee maapallon ulkoytimen ja kuoren välissä. Alavaippakerros on 2230 kilometriä paksu. Se muodostuu pääosin silikaateista eli piin ja hapen yhdisteistä sekä magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä. Alavaippa on enimmäkseen kiinteää ainesta, jonka lämpötila on 1300 astetta. Sen päällä on 150-400 kilometriä paksu kiinteä ylävaippa. Se muodostaa vaihtumisvyöhykkeen alavaipan ja sulan, plastisen kerroksen eli astenosfäärin välillä.
Maapallon kuorikerros muodostuu useista litosfäärilaatoista, jotka liikkuvat eri suuntiin. Maanjäristykset syntyvät, kun nämä laatat törmäävät toisiinsa ja raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa hitaasti kevyemmän mantereisen laatan alle astenosfääriin ja sulaa. Laattojen törmäyskohtaan syntyy useita kilometrejä syvä syvänmeren hauta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti